Wyrda Horses

Crayon Cache Cove

Lempinimi Caro
Rotu, sukupuoli suomalainen puoliverinen, tamma
Syntymäaika 02.05.2014
Säkäkorkeus, väri 165cm, rautias
Kasvattaja Crayon
Omistaja Nerita VRL-12557, Wyrda Horses
Painotus, koulutustaso Kouluratsastus, Grand Prix
Rekisterinumero VH15-031-0957
hevonen on täyttänyt 8 vuotta 00.00.0000

Luonnekuvaus

Crayon Cache Cove on sille päälle sattuessaan oikein mukava ja rento kaveri, mutta niitä päiviä kun mikään ei suju ja kiukutellaan on yhtä monta. Jos edellisenä päivänä treenit meni hyvin ja tamma oli rento, seuraavana päivänä kisoissa saatetaan mennä minne sattuu. Hoitaessa yleensä seisoo aika nätisti paikoillaan, mutta viisainta on laittaa Caro käytävälle kiinni. Siinä se saa tuijotella sekä ihmetellä maailman menoa, joka rauhoittaa tammaa hyvinkin paljon. Herkuille ollaan persoja, joten suitsien kanssa niitä ei saa antaa. Muuten menee siihen, että suitsia ei saa päähän ilman nameja. Caro on oikea vesipeto, eli pesujen ja uintien kanssa ei ole mitään ongelmaa.

Ratsastukset menee vähän päivän mukaan. Jos on hyvä päivä, voi tehdä lyhyemmät lämmittelyt ja tehdä kunnolla töitä. Huonoina päivinä pitää tehdä paljon pidemmät lämmittelyt ja senkin jälkeen vähän humputellen mennä, jotta Caro saataisiin rennoksi. Kun tamman saa rennoksi, silloin saa tehtyä suurimman osan kouluväännöistä ilman tappelua ja helposti. Kouluhan on Caron juttu, esteillä tamma alkaa häsläämään liikaa. Ja ne kaikki isot ja erikoiset esteet ovat hyvin jännittäviä, eli niistä pysytään ainakin viiden metrin etäisyydellä. Pienet esteet ja puomit menee aina silloin tällöin. Maastossa mennään melkein poikkeuksetta hiukan tanssahdellen ja kovaa. Mukava ja rauhallinen kaveri maastossa helpottaa Caron kanssa kulkemista. Minnekkään isojen teiden reunoille ei kannata mennä, koska äkkiä tamma pomppaa ojaan tai auton alle. Sen verran pelottavia ne on.

Lastaukset sujuu autopelosta huolimatta hyvin, kunhan joku tuttu on mennyt ensin traileriin tai rekkaan. Tammaa on turha yrittää lastata ensimmäisenä tai jättää yksin. Kisatilanteissa muuten ottaa aika rennosti. Valkoisten aitojen sisäpuolelle päästyään, pitää käydä katsomassa kaikki jännät jutut. Jos lähellä ei ole muita hevosia, voi olla varma ettei suorituksesta tule mitään. Ennen rataa saattaa joku kulmakin olla todella pelottava, mutta kun alkutervehdys on suoritettu, kaikki pelot tuntuvat kaikkoavan.

i. Huntsong Vegas
hann, trt, 163cm
KRJ-I, KTK-I
ii. Shanghai Song AIR
KRJ-I
iii. VIR MVA Ch Routzell 99 KRJ-I
iie. R.M. Suprelle KRJ-III
ie. KWB Foxtrot
KRJ-I
iei. Ch Akkord's Farant KTK-I, ERJ-II
iee. Ch KWB Tango KTK-II, KRJ-II, YLA2
e. Caetlin
fwb, rn, 169cm
ei. Oldfinion Caizaar
KRJ-I, YLA2
eii. Cairaan KRJ-I, YLA2
eie. Oldifinion Sinata KRJ-I, YLA2, KRJ Laatumaininta AB
ee. Suprant Super Chili
KRJ-I, KTK-III
eei. Margravenus PB KRJ-I, KTK-III
eee. Chilin Chili YLA3, KERJ-III, KRJ-IV

Jälkeläiset

04.09.2016 o. Wyrda Snapchat (i. Snapshot Wolf)


Kilpailutulokset


21.09.2015 KRJ Wyrda Horses - GP 6/40
25.09.2015 KRJ Eucarya - GP 1/30
28.09.2015 KRJ KK Reiter - GP 1/30
29.09.2015 KRJ KK Reiter - GP 5/30
01.10.2015 KRJ Eucarya - GP 1/30
04.10.2015 KRJ KK Reiter - GP 5/30
05.10.2015 KRJ Eucarya - GP 4/30
06.10.2015 KRJ Eucarya - GP 5/30
08.10.2015 KRJ Vihkilä - Int II 1/30
10.10.2015 KRJ Brivey - GP 1/40
11.10.2015 KRJ Brivey - GP 1/40
23.10.2015 KRJ KK Reiter - GP 3/30
27.10.2015 KRJ KK Reiter - GP 2/30
30.10.2015 KRJ KK Reiter - GP 5/30
30.10.2015 KRJ Serellenders - GP 4/30
02.11.2015 KRJ Whitehall - GP 5/50
03.11.2015 KRJ Whitehall - GP 6/50
04.11.2015 KRJ Whitehall - GP 4/50
06.11.2015 KRJ Whitehall - GP 6/50
06.11.2015 KRJ Eucarya - GP 6/50
11.11.2015 KRJ Whitehall - GP 2/50
12.11.2015 KRJ Eucarya - GP 1/50
12.11.2015 KRJ Rêve de Haussea - GP 2/30
14.11.2015 KRJ Rêve de Haussea - GP 1/30
19.11.2015 KRJ Eucarya - GP 2/50
19.11.2015 KRJ Eucarya - GP 4/50
19.11.2015 KRJ Whitehall - GP 1/50
21.11.2015 KRJ Serellenders - GP 4/30
26.11.2015 KRJ Arabella - GP 3/30
06.12.2015 KRJ Wyrda Horses - GP 2/30
09.12.2015 KRJ Eucarya - GP 6/50
09.12.2015 KRJ Arabella - GP 4/30
13.12.2015 KRJ Arabella - GP 3/30
13.12.2015 KRJ Serellenders - GP 2/30
16.12.2015 KRJ Arabella - GP 4/30
18.12.2015 KRJ Serellenders - GP 1/30
18.12.2015 KRJ Arabella - GP 3/30
21.12.2015 KRJ Serellenders - GP 3/30
23.12.2015 KRJ Arabella - GP 3/30
26.12.2015 KRJ Serellenders - GP 4/30
30.12.2015 KRJ Arabella - GP 3/30


Päiväkirja ja valmennukset

10.06.2018 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana omistaja

Se oli jo tuhoon tuomittu idea heti alkuunsa, mutta me päätettiin silti toteuttaa se. Me lähdettäisiin yhden työntekijäni Elinan kanssa maastoilemaan, ei siinä sinänsä vielä mitään. Elina oli minun tavoin kokenut ratsastaja, muttta hevoset eivät olleet ehkä varmin valinta maastoreissulle. Dora oli Dora, vaikka voissa paistaisi. Tamma oli hankala ja voisi pistää ranttaliksi ihan koska vain. Kaiken lisäksi parina päivänä oli satanut, joten oli märkää, vaikka nyt aurinko paistoikin. Sitten oli Caro, joka taas oli muuten toisinaan ihan hyvin käyttäytyvä, mutta maastossa se tarvitsi yleensä rennon ja varman kaverin, Dora ei ollut sellainen. Silti me varustettiin tammoja maastoretkeä varten, miettien mitä ihmettä me oikeasti ajateltiin. Tämä ei voisi mitenkään sujua hyvin ja olla hyvä idea, lähellekään. Mulla oli Dora, joka seisoi tänään kiltisti hoidettavana. Elinalla oli Caro läheisessä karsinassa. Toistaiseksi tammat osasivat olla kunnolla, mutta tämä ei ollutkaan vielä niin sanotusti vaikein kohta.

Kumpikin tammoista katseli epäilevinä, kun me noustiin jo tallin pihassa selkään ja lähdettiin kohti maastopolkuja. Dora säikkyi ja loikki lätäköitä, Caroa taas sai pidätellä, ettei se lähtisi käsistä ja se aiheutti tietysti tanssahtelua. Tammat eivät tainneet ihan lämmetä tälle idealle, mutta sinnikkäästi me Elinan kanssa jatkettiin. Dora pysähteli välillä, mutta mä patistelin sen joka kerta liikkeelle. Sillä välin Caro ei meinannut pysyä nahoissaan, kun joutui odottelemaan hidastelevaa ruunikkoa. Ihan niin itsetuhoisia me ei oltu, että oltaisi menty lähellekään autoteitä, kun Caro niitä pelkäsi. Onneksi se oli mahdollista, joten me pystyttiin pysymään ihan metsässä. Tosin Dora taas ei ihan arvostanut sitä, koska polut olivat kosteita ja lätäköitä siellä täällä. Yllättävä kyllä me kumpikin pysyttiin ratsujemme selässä, eikä kumpikaan tammoista pimahtanut ihan täysin. Hirveästi me ei tosin menty muuta kuin käyntiä, koska se käsistä lähtemisen vaara oli koko ajan käsillä Caron kanssa. Mutta ehjin nahoin me päästiin takaisin tallille ja kumpikin pääsi laskeutumaan satulasta ihan oikeaan aikaan. Vaikka nyt meni hyvin, tuskin toista kertaa kokeiltaisiin.